Atopialiitto
Tulosta tämä sivu

Atooppisen ihottuman hoito

Atooppinen iho

Atooppinen iho on rakenteeltaan poikkeava ja ihon pintasolukko laskee helposti ulkoapäin tulevat ärsykkeet ihoon. Toisaalta myös ihon kosteuspitoisuuden haihtuminen lisääntyy.

Atooppisen ihon rasvakoostumus on poikkeava. Kun esimerkiksi iho pestään saippualla, ihon pintakerroksen suojavaipat (keramidit) palaavat normaalisti ennalleen parissa tunnissa, atoopikon tulehtuneessa ihossa palautuminen kestää jopa kaksi vuorokautta. Atooppinen ekseema kuitenkin on ennen kaikkea tulehduksellinen sairaus.

 

Atooppinen ihottuma saattaa näyttää erilaiselta ja sijaita eri paikoissa eri ikäkausina. Vauvaiässä ihottuma on usein poskilla, jolloin puhutaan maitoruvesta, kouluikäisillä ihottuma esiintyy taiveihottumana kyynär- ja polvitaipeissa, ranteissa ja nilkoissa. Kouluikäisen ihottuma saattaa oirehtia ”talvijalkoina ja -käsinä” eli kämmenien, sormien ja jalkapohjien iho kuivuu, hilseilee ja jopa halkeilee. ”Ratsupaikkaihottumassa” kutiava ihottuma peittää reisien takapinnat ja pakarat. Aikuisilla ihottuma keskittyy kasvoihin, kaulaan, ylävartaloon ja käsiin – toki ihottumaa voi esiintyä myös muualla.

 

Atooppisessa ihossa voi olla punoittavia ja turvonneita laikkuja. Raavittaessa kutiavaa ihoa se saattaa jäkälöityä eli paksuuntua. Iholle saattaa muodostua myös valkeita alueita ihotulehduksen seurauksena. Iholla on usein rupia raapimisen jälkitilana, ja iho voi hilseillä tai halkeilla. Ärtyneeseen ihoon saattaa tulla nuppineulan pään kokoisia nesterakkuloita ja vetistystä.

 

Herkkä atooppinen iho

Joillakin atoopikoilla, ei kaikilla, on atooppisen ihottuman lisäksi erilaisia allergioita. Tällöin altistuminen kyseisille allergeeneille saattaa pahentaa ihottumaa. Yleisimpiä allergeenejä ovat lemmikkieläinten hilseet, siitepölyt, pölypunkit, home ja tietyt ruoka-aineet, joista yleisimpiä ovat maito, kanamuna, viljat, pähkinät, sitrushedelmät, tomaatti, kaakao, suklaa, mansikka, kala, mango, omena ja porkkana. Allergioita voidaan todeta allergiatestien avulla.

 

On olemassa joukko aineita, jotka ärsyttävät herkkää atooppista ihoa ja joita on syytä vältellä. Näitä ovat mm. villa ja muut karheat tekstiilit, pesu- ja puhdistusaineet, hajustetut tuotteet, kuten hajuvedet, partavedet, deodorantit, voiteet, osa kosmeettisista aineista ja ihonhoitotuotteista. Lisäksi tupakansavu, liuotinaineet ym. vastaavat sekä kloori, märät ja kosteat käsineet ja jalkoja hautovat jalkineet saattavat ärsyttää ihoa. Ärsytysoireet eivät ole allergiaa.

 

Kutina ja raapiminen

Kutina on kiusallinen atopian oire ja usein tuntuu iholla jo ennen varsinaisen ihottuman näkymistä. Kutinan synty tunnetaan vielä huonosti, mutta se voi aiheutua joko mekaanisista tai kemiallisista syistä. Kemiallisia aiheuttajia ovat elimistön itsensä valmistamat välittäjäaineet ja jotkut lääkeaineet sekä ulkoiset ärsyttäjät kuten emäksiset saippuat ja muut alkaliset puhdistusaineet ja liuotinaineet. Hapot aiheuttavat iholla kutinaa ja kirvelyä. Mekaanisia kutinan aiheuttajia ovat esimerkiksi karkeat vaatemateriaalit. Kuumuus ja hikoilu saattavat laukaista kutinan. Hillitäkseen kutinaa ihminen usein raapii ihoa, jolloin ärsytetään ihoa niin voimakkaasti, että solut vapauttavat lisää kemikaaleja, jotka aiheuttavat enemmän kutinaa. Näin syntyy helposti kutinan ja raapimisen kierre.

 

Raapiminen rikkoo ihon pinnan, jonka tarkoituksena on pitää haitalliset bakteerit, virukset, kemikaalit ja lika poissa. Rikkoumilla oleva iho tulehtuu helposti. Ihotulehduksen tunnusmerkkejä ovat kuumotus iholla, punoitus ja aristus sekä ihossa voi olla näppyjä, joista tihkuu kellertävää nestettä tai iho voi haista epämiellyttävältä.

 

Atooppista ihoa ärsyttäviä tekijöitä ihon tulehduksen lisäksi löytyy meidän tavallisesta elinympäristöstä. Stressi pahentaa oireita, lämpötilan äkilliset muutokset ja oma hiki ärsyttävät herkkää ihoa. Senpä vuoksi on syytä olla tietoinen eri tekijöistä, joilla saattaa olla osansa herkän ihon ärtymiseen. Harrastukset ja liikunta voivat joskus tuntua rasittavilta ja ihoa ärsyttäviltä, mutta kokonaiskatsannossa niiden merkitys henkiseen hyvään oloon ja jaksamiseen muodostuu korvaamattomaksi.

 

Atooppisen ihon kotihoito

Atooppista perimää ei voi muuttaa, mutta oireita voi ja kannattaakin hoitaa. Ihon kosteuttaminen perusvoiteilla on hoidon kulmakiviä ja toiminto, josta kannattaa tehdä päivittäinen rutiini. Kosteuttaminen on tärkeää myös sisäisesti esim. nauttimalla vettä ainakin pari litraa vuorokaudessa.

 

Peseytyminen ja suihkussa käyminen on sitä tärkeämpää, mitä huonommassa kunnossa iho on. Saunassakin atoopikon on lupa piipahtaa kosteissa löylyissä. Pesun voi suorittaa myös niin kutsuttuna voidepesuna, jolloin saippua korvataan kevyellä perusvoiteella. Peseytyessä ei saa vaurioittaa herkkää ihoa pesumenetelmillä, ja ihon kuivaus tapahtuu taputtelemalla pehmeällä pyyheliinalla. Ihon rasvaus kannattaa tehdä pesun jälkeen kostealle iholle. Myös kuiva ja kiristävä hiuspohja kannattaa ajoittain pestä perusvoidepesuin.

 

Perusvoiteet, myös perusvoidepesuun käytettävä voide kannattaa pyytä reseptille lääkärin merkinnällä ”pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon”, jolloin hinnasta saa Kelan peruskorvauksen. Perusvoiteista on hyvä olla koko ajan saatavilla muutamaa laatua ja eri kosteusasteista voidetta. Näiden tarve määräytyy ihon kunnon ja päiväohjelman mukaan. Kuivalle ihottumalle on hyvä levittää paksumpaa voidetta ja vetistäville ihoalueille hyvin ohutta paljon vettä sisältävää voidetta. Iho saattaa myös ”tottua” pitkään käytettyyn voiteeseen, jolloin on tärkeää, että on olemassa jo tiedossa jokin toinen käyttöominaisuuksiltaan sopiva voide.

 

Kutinaan saa apteekista ilman reseptiäkin pienissä pakkauksissa antihistamiinia, mutta edullisemmaksi sen hankinta tulee reseptillä. Osa antihistamiineista voi väsyttää, joka toisaalta saattaa olla hyväkin asia, jos kutina pitää valveilla. Myös muuten selittämätön levoton olo voi johtua käytettävästä antihistamiinilääkityksestä.

 

Atopian lääkehoito

Muita hoitokeinoja atooppiselle ärtyneelle, tulehtuneelle ja kutiavallekin iholle löytyy lääkärin määräyksestä roppakaupalla.


Lääkevoiteista löytyy steroidi- eli kortisonivoiteiden lisäksi uudemmat steroidittomat muusivoiteet.

Kortisonivoiteita käytetään kuuriluonteisesti 1-2 viikon jaksoissa lääkärin määräyksestä. Voiteen teho heikkenee pitkäjaksoisessa käytössä ja sen haittavaikutukset tulevat selvemmin esiin. Kortisoneja on neljää eri vahvuutta, joista miedointa I-luokan kortisonia saa apteekista ilman reseptiä. Atooppisen ihon hoidossa käytetään usein I-II vahvuusluokan tuotteita. Lääkäri voi määrätä myös ns. sekoitevoiteita ihon tilan ja oireiden mukaisesti. Hoitovoiteeseen voidaan sekoittaa mukaan esim. jotain antibakteerista ainetta hillitsemään bakteerikantaan iholla.

 

Muusivoiteita on kahta eri tuotetta markkinoilla, takrolimuusi ja pimekrolimuusi. Muusivoiteita käytetään ns. monoterapiana, eli niiden kanssa ei käytetä muita hoitotuotteita tai -muotoja. Perusvoiteita voi käyttää ihon kosteuttamiseen muusihoidon yhteydessä muutaman tunnin kuluttua lääkevoiteen laitosta. Voiteilla on ihotulehdusta hillitsevä ja ihon suojakerrosta normalisoiva vaikutus. Voiteen käytön haittana saattaa olla ensihoitokertojen yhteydessä ilmenevä ihon kuumotus, kirvely, kutina ja punoitus. Ihossa saattaa esiintyä herkkyyttä kuumuudelle (sauna) tai kylmyydelle, kasvojen kuumotusta, lehahtelua sekä ihon ärsytystä alkoholijuomien nauttimisen yhteydessä. Voiteet on tarkoitettu keskivaikean ja vaikean atoppisen ihottuman hoitoon yli 2-vuotiaille lapsille ja aikuisille. Lääkärin reseptillä ja B-lausunnolla tuotteista saa Kelan peruskorvattavuuden.

 

Muita suun kautta käytettäviä lääkkeitä ovat antibiootit, joita lääkäri määrää silloin kun iho on niin tulehtunut, ettei sitä saada rauhoittumaan paikallishoidoin. Vaikeassa atopiassa lääkäri saattaa määrätä lyhytaikaisen kuurin joko kortikosteroidi- tai immunosuppressiivista lääkitystä Siklosporiini (immunosuppresantti) hillitsee hyvin kutinaa ja poistaa tulehdusta. Lääkitys vaatii munuaisten toiminnan ja verenpaineen seurantaa ja laboratoriokokeita.

 

Valohoidosta apua atopiaan

Valohoitoa käytetään usein kortikosteroidien kanssa kombinaatiohoitoina, jolloin lääkevoiteiden kokonaistarvetta pystytään pienentämään. Valohoidossa iholle annetaan ultraviolettisäteilyä, joilla saadaan rauhoitettua ihon tulehdusta ja kutinaa. Lääkärin määräyksen mukaisesti hoitona annetaan joko ns. SUP-valohoitoa tai kapeakaista-UVB:tä. Hoidot toteutetaan yleensä 15- hoitokerran sarjoina 2-3 kertaa viikossa. Hoitojen annosmäärät ja valotusajat vaihtelevat määrätyn UV-säteen ja ihonkunnon mukaan, joka tapauksessa aloitusannokset ovat hyvin lyhyitä aikoja. Ihon kosteuttaminen on erittäin tärkeää hoitosarjan aikana säännöllisin perusvoidevoiteluin ja nauttimalla vettä ainakin pari litraa vuorokaudessa.

 

Iholiitto järjestää ilmastokuntoutusta Kanarian saarilla. Matkoja on aikuisille ja 16–18 -vuotiaille nuorille. Raha-automaattiyhdistys tukee ilmastokuntoutusmatkoja. Haku tapahtuu Iholiiton kautta.

 

Elämä atooppisen iho-oireen kanssa on ajoittain haasteellista jopa siinä määrin, että neuvot ja auttavat ajatukset olisivat tervetulleita. Läheisten tuki on ensiarvoisen tärkeää, mutta tuoretta tietoa, vinkkejä jaksamiseen ja linkit vertaistukeen löytyvät Atopialiitosta.


Sirpa Pajunen

johtava hoitaja, Ihopiste Helsinki


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä